Vahvojen tasa-arvo – heikompien häviö
Yhteiskunnan vahvuus on siinä miten se kohtelee heikoimpiaan. Päättäjät ovat avainasemassa vaikuttamassa siihen mihin suuntaan maatamme kehitetään!
Vahvojen valta jo nyt jyllää maassamme. Vanhempi väestö, joka omalla työllään ja isovanhempamme jopa sotia kokeneena, ovat isänmaatamme rakentaneet. Heidät koetaan nykyisin rasitteeksi. Ihmisen ainutlaatuinen arvo tuntuu toissijaiselta.
"Tasa-arvoisessa avioliittolaissa" jatkuu vakavammalla tavalla VAHVOJEN tasa-arvo. Missä on lapsen tasa-arvo ja oikeus? Olemmeko Suomessa vahvistamassa sellaisen yhteiskunnan paluuta, jossa kaikilla lapsilla ei ollut oikeutta molempiin biologisiin vanhempiinsa.
Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa tärkeintä olisi jos jokainen tuntisi olevan hyväksytty sellaisena kuin on. Jokaisella olisi myös oikeus omanlaiseen elämään ilman kenenkään arvostelua.
Hyvä kysymys, mutta ei liity avioliittoon vaan perhe-elämän suojaan. Esimerkkejä näet lokakuun liikkeen sivuilta.
http://www.lokakuunliike.com/
https://www.facebook.com/pages/Lokakuun-Liike-2012…
Ilmoita asiaton viesti
Nyt ei ole kysymys lastensuojelutarpeista vaan ihmisen perusoikeudesta tuntea omat juurensa ja taustansa ( joita itse en kokonaan tunne). Yhteiskunnalla ei voi olla tavoitteena tukea tällaista kehitystä.
Kyllä nykylainkin perusteella voi adoptoida lapsen jopa yksin. Tässä tapauksessa henkilön tai henkilöitten sopivuus ( joka ei sekään aina tuota parasta tulosta) on tärkeintä ei mikään muu.
Lastensuojelutapaukset ovat merkki yhteiskunnan omasta kyvyttömyydestä hoitaa lasten asioita sillä ei ole merkitystä minkälaisista perheistä on kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Lastensuojelutapauksissa juurikin lastensuojeluviranomaisten doktriinina näyttää olevan lapsen eristäminen hänen vanhemmistaan, sukulaisistaan sekä taustastaan. Yhteiskunnalla näyttää olevan juurikin tavoitteena tukea tällaista kehitystä.
Ilmoita asiaton viesti
http://nyt.fi/a1305882969276
Nyt.fi on kauniisti listannut kaikki mahdolliset asiat, jotka ovat nostattaneet vanhollisten hiuskuontaloa ja värjäneet sitä valkoiseksi. Kannattaisi perehtyä historiaan aluksi ennen kuin alkaa pätemään, mitä oikeastaan edes puolustaa…
Kohu 1: Siviiliavioliitto 1917 – tuhosi ”ikiaikaisen” kirkkovihkimyksen
”Ikiaikaisen” kirkollisen vihkimyksen kannattajat repäisivät paitansa vuonna 1917, kun laki teki mahdolliseksi siviilivihkimykset. Samalla päättyi vain vajaat 200 vuotta voimassa ollut luterilaisen kirkon avioliittomonopoli.
”Ikiaikainen” kirkollinen avioliitto ehti olla tosin pakollinen vain vuodesta 1734 lähtien. Ennen tätä avioliitto oli maallinen, sulhasen ja morsiamen perheiden välinen sopimus ja vihkiminen pelkkä vapaaehtoinen lisä.
”Keskiajalta alkaen useimmat halusivat myös kirkollisen vihkimisen, mutta laki ei mitenkään edellyttänyt sitä”, Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen sanoo.
Kohu 3: Aborttilait 1950 ja 1970 – naisen itsemääräämisoikeus uhkasi miesten moraalia
Viime vuosisadan puolivälissä naisille myönnettiin oikeus ruumiiseensa uusien aborttilakien muodossa. Muutos oli osa yleiseurooppalaista keskustelua naisen itsemääräämisoikeudesta, Vaino-Korhonen sanoo.
Jälleen oli aika järkyttyä perheen tuhosta.
Vuonna 1950 säädetty aborttilaki salli raskauden keskeytyksen ainoastaan, mikäli lapsen ennustettiin syntyvän vammaisena, äiti oli alaikäinen, raskaus oli raiskauksen tai insestin tulosta tai synnytys vaaransi äidin fyysisen tai henkisen terveyden. Aborttia pidettiin tabuna ja moraalittomana, jopa murhana.
Televisio-ohjelmassa Pienempi paha (14.11.1968) Naistenklinikan ylilääkäri, professori Paavo Vara oli huolissaan aivan erityisesti miesten moraalin laskusta, mikäli abortti tehtäisiin kaikille vapaaksi.
”Silloin he voisivat siementää sinne sun tänne vapaasti eikä heillä olisi mitään vastuun tunnetta.”
Laittomien aborttien korkea määrä käynnisti kiihkeän keskustelun lain uudistamiseksi. Vuoden 1970 säädetty uusi aborttilaki, joka on yhä voimassa, salli abortit myös sosiaalisin perustein.
Ilmoita asiaton viesti